Hurautimme naapurikylaan siina uskossa, etta siella on perjantaimarkkinat. Ei ollut. Tasta huutia Tjareborgin oppaalle, jonka mukaan markkinat olisivat olleet tanaan. Oppaalle huutia siitakin, etta han suhtautui todella huonosti hermostovaurioiseen porukkamme ilopilleriin Hannuun. Hanenlaistensa ei oppaan mukaan pitaisi matkustaa. Ei tasta enempaa.

Taksimme pysaytti kylassa olevan 350-vuotiaan baobapuun kohdalle ja nain paasin elamani ensimmaista kertaa istumaan baobapuun varjoon. Puuta kierrellessa mieli lahti matkaamaan.

Tassa ajattomassa tunnelmassa oli pakko ottaa kuvat kahdesta arkkukaupasta.

Arkulla ei niin ole valia, mutta viimeinen kyyti talla autolla. Seppeleet kattotelineelle ja kunnon musa pauhaamaan stereoista.

Tassa omakuva, hattuni peilautuu keskimmaisesta kassan nayttoruudusta. Shoppailu ei oikein innostanut.

Reissun energiansaastokuva.

Ja reissun luontokuva. Otyli heittaytyy alas ravintolan muovipoydalta. Itseasiassa se nousi siivilleen ja lensi pois.

Ja auringonlaskun aikaan nain matkani kolmannen baobapuun. Taivasta vasten sahkotolpasta hieman vasemmalle on seudun kolmas baoba.

Nain nain tanaan. Huomenna melomaan, kun nahka on taas rauhoittunut auringosta.