Ensiksi surffivideo, jonka olen kuvannut kamera kanootin takakannelta. Lahto rannalta surffiaallokkoon ja paluu. Videosta nakee hyvin Pakboatin joustavuuden.

Tein tanaan pisimman paivamelonnan talla reissulla. Meloin tasta kylalta rantaa pitkin nelisen kilometria, josta suuri osa mainingeille avonaista rantaa. Sen jalkeen jokunen kilometri mangrovejokea ja sama reitti takaisin.

Aallokossa joutuu olemaan tarkkana koko ajan. Allot eivat valttamatta noudata tullaan-merelta-kohti-rantaa -logiikkaa,  vaan maininki voi jossain kohtaa jyrketa ja kaartua, kun mainingin alle osuu matalmpi kohta rantaa. Aurinko porotti sinitaivaalta,  varossa +33 astetta. En uskaltanut ottaa pullosta vesiryyppya, sen verran tarkkaa puuhaa oli melominen. Pelkasin, etta saan lampohalvauksen tai jotain. Jossain vaiheessa kaadoin pullosta vetta hatulleni, etta vahan jaahtyisin. Lampo on oma juttunsa.

Vesi oli joelle vasta nousussa. Aikaisemmin rannat ja osa pusikkoa ovat olleet veden alla.

Talla kertaa katselin epaluuloisesti puita. Olin varma, etta talla kertaa joku akainen kaarme hyppaa puusta niskaani. Silti ainoat nakemani otukset olivat veden elajia ja lintuja.

Nuorta mangrovea (?) pitaa ottaa taimi mukaan ja vastoin EU saadoksia tuoda se kotiin. Mieluummin tuollainen puu kylpyhuoneessa kuin home.

No nyt Youtube sai mangrovevideon valmiiksi: tassa linkki.

Itseasiassa tuli toinenkin video valmiiksi. Linkki

Vasemmalla olevaan pusikkoon on tassa matkaa kymmmenisen metria.

Muutamassa hetkessa vesi on noussut puskan tasalle.

Ilta paattyi itsenaisyyspaivan viettoon. Mulla oli mukana suomen lippu, johon lipputangoksi nappsin mangroven juuren haaran.

Rankka paiva, olen ihan puhki. Nyt nukkumaan.